tässä artikkelissa analysoimme tietoja laadukkaita tutkimuksia tehdään yhdysvalloissa ja Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, joka sisälsi useita symbolisia ja toiminnallisia toimenpiteitä poliittinen ideologia ja psykologisia suuntauksia., Yleisenä tavoitteenamme on selvittää uusliberalismin ja yhteiskuntakonservatismin käsitteellisten ja empiiristen yhteyksien luonnetta. Näin tehdessämme tarkastelemme uudelleen kolmea keskeistä kysymystä uusliberalististen yhteiskuntien yleisestä mielipiteestä: 1) Ovatko tavalliset kansalaiset ”viattomia” ideologiasta? 2) Ovatko ideologian sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet rakenteellisesti ja toiminnallisesti riippumattomia? (3) On tukea laissez‐faire-kapitalismin ja opposition hyvinvoinnin tunnusmerkkejä uusliberalistinen ideologia—liity tai negatiivisesti liittyvät autoritaarisuuden?, Toisin kuin aiemmat tutkimukset luottaen vähemmän ja huonompi toimenpiteitä, huomasimme, että tavalliset kansalaiset todellakin pitää johdonmukaiset poliittiset asenteet, ja niiden asenteet sosiaaliset ja taloudelliset kysymykset ovat tarkasti kohdakkain. On esimerkiksi havaittu, että viisi aiemmin julkaistu ideologisia välineitä, sosiaaliset ja taloudelliset asenteet olivat vahvasti korreloi kaksi suurta YHDYSVALTAIN näytteet (rs vaihtelevat .40 .69) – vastaajille, jotka olivat suhteellisen alhaisia (.31 ≤ r ≤ .60) sekä korkea poliittinen hienostuneisuus (.50 ≤ r ≤ .77)., Ristiriitaisia ennen väittää, emme ole löytäneet todisteita, jotka tukevat vapaiden markkinoiden oli negatiivisesti liittyvät autoritaarisuuden minkään ryhmän vastaajista tai mitään toimenpidettä, autoritaarisuuden. Päinvastoin, taloudellinen konservatiivisuus ja merkintä uusliberalistisen asenteet olivat voimakkaasti yhteydessä oikeistolainen autoritaarisuutta, sosiaalista valta-asemaa suunta, taloudellisen järjestelmän perustelu, ja sukupuoleen järjestelmän perustelu (rs vaihtelevat .53 .76)., Päätämme, että tavallisten kansalaisten poliittiset uskomusjärjestelmät ovat johdonmukaisesti järjestäytyneet tukemaan ja vastustamaan sekä yhteiskunnallista että taloudellista eriarvoisuutta nykykapitalistisissa yhteiskunnissa.